Pikkukaupungin tyttö maailmalle

Ummikkona seisoin Kouvolan rautatieasemalla junan puhkuessa asemalle. Vaunun ovet avautuvat, vaununhoitaja astuu ulos ja alkaa pälättää venäjää. Yritän hämmentyneenä pysyä kärryillä, saada suusta ulos muutaman sanan ja lopulta vaununhoitaja lähes työntää minut sisään. Junasta löydän matkakumppanini, joka selittää, että kyse oli hänen passistaan (joka oli minulla uunituoreen viisumin kera) ja että nyt olisi passintarkastus. Tästä se lähtee. Seikkailu.

Eipä sitä tyttö tiennytkään aikanaan, mihin päänsä pisti. Nykyään olen venäjän kielen ja kirjallisuuden filosofian maisteri myymässä matkoja ja viisumeita Venäjälle sekä sen lähialueille. Tämä blogi on kertomuksia ja sattumuksia omilta matkoiltani (ja ehkä myös omia mielipiteitä) vuosien varrelta. Tarinat sijoittuvat usein Pietariin, sillä siitä on tullut “minun kaupunkini”. Toisille se voi olla New York tai Lontoo, minulle se on meitä suomalaisia lähin metropoli, läpi yön elävä taiteen ja kulttuurin mekka, vastakohtaisuuksien Pohjolan Venetsia.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s