Sivukatuja

Kuljen pitkin Pietarin sivukatuja lokakuisessa vesisateessa ja tuulessa kohti tuntematonta määränpäätä. On vuosi 2016. Lukuisista kaupungissa käynneistäni huolimatta olen itselleni täysin tuntemattomalla seudulla vailla karttaa. Onneksi on sentään Google Maps kännykässä. Pitäisi löytää jonkinlainen sisäjalkapallokenttä, mutta lähistöllä ei ole kuin suljettua telakka-aluetta ja asuintaloilta näyttäviä rakennuksia. Talsin eteenpäin. Lopulta löytyy oikea osoite ja sieltä tuttavani, muttei vieläkään mitään sisäpelihallilta näyttävää. Pujahdamme matalan liiketilalta näyttävän rakennuksen ovesta sisään, tuttavani tervehtii ovivahtia ja sujahdamme toimimattoman läpivalaisulaitteen ja pyöröportin läpi sisäpihalle. Huomaan olevani ikäänkuin hylättyjen teollisuus- tai varastoalueen toimistorakennusten keskellä. Matalat hylätyn näköiset keltaiset rakennukset jatkuvat rivikaupalla silmänkantamattomiin. Alueella ei näy ristin sielua meidän lisäksemme. Jatkamme matkaa sateen täplittäessä asfalttia sisäpihalla muutaman sata metriä ja livahdamme seuraavan matalan rakennuksen ovista sisään. Portaat ylös, tyhjää käytävää pitkin rakennuksen uumeniin ja lopulta eräästä avoimesta oviaukosta pilkistää esiin tekonurmi ja punaposkisia jalkapallon pelaajia. Täällä monen mutkan takana, keskellä tyhjiä, hylättyjä rakennuksia löydän lopulta etsimäni. Viimeinkin kuplafutista! 

Yksi Pietarin viehätystä kasvattavista seikoista on epäilemättä ainakin omassa mielessäni sen salamyhkäisyys. Sisäpihoille ja porttikongeihin kurkistelemalla on mahdollisuus löytää aivan uusia helmiä ja näkökulmia kaupunkiin. Osa pienistä hotelleistä lymyää suomalaisittain hivenen nukkavierun porraskäytävän päässä, pieni romanttinen puisto piiloutuu kerrostalojen väliin ohukulkijoiden katseilta piiloon, ihmisiä vilisevä tori lymyää porttikongin takana ja salaiset pienet ravintolat kurkistelevat seinälautojen takaa. Uusin suosikkini kaupungin salamyhkäisyydestä ovat salaravintolat, joita on Pietarissa ilmeisesti useampiakin. Käymään en ole vielä päässyt,  mutta ehkä seuraavalla kerralla sitten. Vai miltä kuulostaisi illallinen ravintolassa, jonka sisäänkäynti on piiloutunut toisen ravintolan vessaan? Minulle ainakin, kiitos!

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s